Tatku / Ehtookoto 20.7.

Ehtookodossa jatkuu rento tekemisen meininki, ja perjantaina 19.7. saimme jo esitysrungon kasaan. Nyt tiedämme mitä meillä jo on esitystämme varten, ja mitä vielä tarvitsemme lisää.

Olemme itse tehneet paitsi nuket, niin myös esityksen äänimaailmat.

Tässä vielä kuvia nukeista ja harjoituksista.

Tatku / Ehtookoto ke 17.7.

Ke 17.7.

Lempäälän Ehtookodossa on parhaillaan meneillään soveltavan nukketeatterin projekti. Toiminta on ryhmälähtöistä ja keskiössä on itse ja yhdessä tekeminen. Tavoitteena on tuoda uudenlaista toimintaa palvelutalon arkeen. Toimintaa ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaaja Riku Laakkonen ja muusikko Piritta Vartola. 

Tähän mennessä (kun kokoontumiskertoja on takana neljä) olemme opetelleet nukketeatterin alkeita. Ja aloitimme toimimalla esineiden kanssa.

On siis toinenkin tapa katsoa esinettä, ei vain länsimaiseen kulttuuriin liittyvä erottava ja objektivoiva katse. Kyse ei ole vain toisesta havaitsemisen tyylistä vaan samalla myös toisenlaisesta olemisen tavasta: olemisesta maailmassa, olemisesta esineiden kanssa, olemisesta toisen kanssa. Toisenlaisena olemisen tapana tai tyylinä kysymys avautuu kulttuurisesti moneen suuntaan. Miten kohtelemme luontoa? Onko se meille raaka-ainevarasto, vai inspiraation lähde? Miten kohtelemme toista ihmistä? Pyrimmekö puhuessamme hänen kanssaan konfrontaatioon vai dialogiin? Palaan vielä hetkeksi japanilaiseen käsitykseen esineestä, koska se kuvastaa hyvin sitä, mitä haluan sanoa. Japanin kielen sana esine, mono, voi viitata sekä materiaalisiin olioihin että ihmisolioihin. Vanhassa japaninkielessä sanalla viitattiin myös ”henkeen”. Jo kielen etymologiasta voi nähdä, että japanilaisessa kulttuurissa ihmisellä ja muilla olioilla on läheinen suhde. Japanilaiset ajattelevat että osa ihmisen hengestä siirtyy esineisiin, joita hän käyttää pitkään. Niinpä on olemassa shintolaisia ja buddhalaisia seremonioita, joita suoritetaan vanhoille esineille. Esineitä sijoitetaan alttareille ja niille voidaan puhua ikään kuin ne olisivat elossa. Kuolleiden ihmisten esineitä kohdellaan kunnioittavasti ikään kuin kuolleiden sielu edelleen asuisi niissä. Eikä vain kuolleiden. Erotessaan vähän pidemmäksi aikaa japanilainen voi antaa läheiselleen jonkin oman esineensä pahaa vastaan suojaavaksi taikakaluksi. Vaikeuksiin joutuessa on myös luonnollista puhua tällaiselle esineelle. (Klemola 2004,169)

Nukketeatterin yksi tärkeimpiä osa-alueita on hengitys. Oman hengityksen siirtoa esineelle harjoittelimme. 

Harjoite / Esine hengittää

Jokainen jatkaa valitsemallaan esineellä. Tämän harjoituksen alkuun voi esittää kaksi kysymystä: 1) Mitä ihminen tekee ensimmäiseksi, kun hän syntyy? Vastaus. Hengittää sisään.

2) Mitä ihminen tekee viimeiseksi, kun hän kuolee? Vastaus. Hengittää ulos.

Näin jokaisen elämä koostuu pitkästä sisään - ja uloshengityksen sarjasta, joka jokaisella meistä on yksilöllinen. Helpoin tapa animoida esine tai nukke eloon, on ”lainata” sille omaa hengitystään. Eli ottaa esine käteensä ja liikuttaa omaa esinettä pitelevää kättänsä oman hengityksensä tahtiin. Kun tämä sujuu, niin hengityksen rytmiä voi varioida. Jo sillä että ”hengityttää” esinettä ja pitää oman fokuksensa (katseensa) esineessä pystyy luomaan illuusion ”elävästä” esineestä tai nukesta.

 Monissa kulttuureissa ihmisen elinvoima liitetään hänen hengitykseensä. Kiinan kielen sana qi tarkoittaa myös hengitystä. .Kun synnymme vedämme keuhkomme täyteen ilmaa, kun kuolemme, hengitämme viimeisen kerran ulos. Hengityksen rytminen liike on yksi tärkeä elämän, elinvoiman ilmenemismuoto meissä. Vaikka voimme olla tietoisia hengityksestämme, kontrolloida sitä jossain määrin, se on kuitenkin eräällä tapaa meitä suurempi voima. Emme kykene tappamaan itseämme pidättämällä hengitystämme. Voisi sanoa, että me emme hengitä, meitä hengitetään. Meissä tapahtuu hengitysliike, joka on meissä asuvan elinvoiman ilmausta. (Klemola 2004,222)

 

 Sitten kukin osallistuja sai suunnitella ja rakentaa nuken valitsemistaan materiaaleista.

Tatku / Noisniemi

Noisniemi / muistilista / mitä mukaan 

- kamera, fläppejä, tusseja, kertakäyttölautasia (performanssia varten), musaa, muovikasseja (efektejä varten), cd-soitin, uikkarit ja pyyhe

1. päivän suunnitelma

- jutustelua ja tutustumista, kahvit!, draamasopimuksen teko, alustavan suunnitelman teko
ULOS
- peukunnappaus
- nimi ja liike
- zombie-hippa
- kolumbialainen hypnoosi
- tämä on minun paikkani
- joo-peli
- afrikkalainen kamera
- hahmojen nimiä ( tuli mm. seuraavia nimiä: Super-Banaani, Terttu Marja, Sipuli Sopuli, Sipetsi, Joonas Tapani Hirvi, Anu Saukko, Mister Pizza, Kannabis Kana, Ahmed, Jakke, Kasvoton Apina, Prinsessa...)
- hahmot yksi kerrallaan kuumaan tuoliin - muut haastattelevat
- hahmojen esittämistä
- uimaan



  Lasten ja nuortenkoti Noisniemessä oli draamallinen kesäleiri 8.7.–9.7.2013. 
   
    Tällä leirillä Noisniemen nuoret tekivät teatteri-ilmaisullisia harjoitteita, pelejä ja leikkejä. Kukin valmisti myös oman sketsihahmon puvustuksineen. Ohjaajana toimi Riku Laakkonen.

Kahden päivän intensiivileiri alkoi molempina päivinä klo 10 ja päättyi klo 16. 

Leiripäiviin kuului paitsi teatteria, niin myös yhteinen uintiretki molempina päivinä.

Hauskoja sketsihahmoja syntyi, ja niitä taltioitiin still-kuvin. Saimme myös lyhyitä videokohtauksia aikaiseksi ja nyt on editoinnin vuoro. Elokuussa toiminta Noisniemessä jatkuu. Tällöin on vuorossa henkilökunnan koulutusta ja valmiiden videoiden katselua.

Ehkäpä joku video päätyy tännekin katseltavaksi...

Muistiin kirjasi, Riku

Tatku / Nokia

Nokialla keskitytään sosiaaliseen sirkukseen. 


Sosiaalisella sirkuksella tarkoitetaan sellaista sirkusopetusta, jossa sirkus toimii välineenä uuden oppimiseen. Sosiaalinen sirkus opettaa itsenäisyyttä, parantaa itseluottamusta, antaa työkaluja sosiaaliseen kanssakäymiseen, murtaa ennakkoluuloja ja opettaa iloa ja elämänhallintataitoja.

Alla olevasta linkistä voi ladata sosiaalisen sirkuksen oppaan. 
http://www.vaikuttavasirkus.fi/sosiaalinensirkus/uploads/images/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf

Syyskuussa 2013 käynnistyy 8 x 3 tunnin sosiaalisen sirkuksen koulutuspaketti kaupungin henkilökunnalle. Koulutus on suunnattu Nokian kaupungin vapaa-aikakeskuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Lisäksi koulutusta tarjotaan muille sidosryhmille, mikäli koulutuspaikkoja on vapaana.  Henkilökunnan koulutus tapahtuu Nokian kaupungin tiloissa. Yksi intensiivikerta toteutetaan Kulttuurikeskus Pii Poon tiloissa. 


Lokakuussa 2013 käynnistyy Harjuniityn päiväkodin tiloissa kaupunginosasirkuspilotti. Päiväkoti tarjoaa tilat, toiminta tapahtuu arki-iltaisin (1 kerta/viikko). Kaupunginosasirkus kokoontuu syksyn aikana 10 kertaa, projekti päättyy yhteiseen esitykseen. Yksi tapaamiskerta on 1,5 tunnin mittainen. Tämän ryhmän apuohjaajana toimii yksi koulutuksessa mukana oleva Nokian kaupungin työntekijä ja vastuuohjaajana Pii Poon sirkusohjaaja. Toiminta on suunnattu alueen perheille.  

Kuva Harjuniityn päiväkodin tiloista.

Muistiin kirjasi Riku